Meidän maalla

Meidän maalla
Elämää rintamamiestalossa

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Syksy

Syksy etenee vääjäämättä. En ole koskaan tykännyt syksyn väreistä. Minua ahdistaa liian värikkäät ja kuolleen näköiset lehdet. Siitä vaiheesta pidän, kun puut ovat paljaina ja odottavat kuurapeitettä yllensä. Harmaus on kaunista - niinkuin talven valkeus ja kesän vihreys. Kirjavuus sekoittaa pään!

Syksy tietää syystöitä. Yksi sellaisista on rännien puhdistus. Kamalan näköistä puuhaa, kun mies huojuu tikkailla. Mutta jonkunhan tuokin homma on tehtävä. Minusta siihen ei ole!













3 kommenttia:

  1. Onpas siellä pohjoisessa syksy jo paljon pidemmällä. Täällä on vielä vihreälehtisiä puita suurin osa, vain osa koivuista kellertää. Mongolian vaahterakin on vielä aivan vihreä, siinä on yleensä loistava puna-keltainen syysväritys.

    ps. Kannattaisko sinun laittaa blogin tekstiä vähän valkoisemmaksi, nyt sitä on hiukka hankala lukea, ainakin tällaisen hämäräsokean vanhan akan;DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tekstinväri-vihjeestä!

      Syksy on meillä tosiaan jo pitkällä, kun osa puista on jo aivan paljaina...

      Poista
    2. Tuosta sivupalkista ei nyt näy noin vaalea, joten se teksti kannattaa tummentaa, tai taustan väri vaihtaa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen;)

      Hyvää syksyä kumminkin!

      Poista

Kiva, kun kommentoit!