Meidän maalla

Meidän maalla
Elämää rintamamiestalossa

torstai 15. marraskuuta 2018

Traktorin akku ym

Olen minä sitä miettinyt, että kummallisesti on elämä muuttunut näiden vajaan kahden leskeysvuoden aikana. Tänään esimerkiksi kävin joululahjaostoksilla ja ostin samalla itsellenikin joululahjan - en uutta mekkoa, vaan uuden akun traktoriin. Miehille akun osto lienee itsestäänselvyys, kun tarvetta on. Minun pitää oikein ajatuksen kanssa pohtia ostanko ja milloin; onko tarpeeksi rahaa akun hankintaan ja tarvinko traktoria nyt vai jätänkö akun oston kevääseen. No, akuutti tarve traktorille on, sillä koivukuja pitää lanata. Siihen on painunut niin syvät urat auton jäljiltä, että keskelle jäänyt kohouma ottaa jo auton pohjaan kiinni. Onneksi on traktori, millä lanata - ja onneksi ei tarvitse itse sitä lanausta suorittaa, apuja löytyy. Olen minä kuitenkin muuttunut mimmi, omistan jopa traktorin, huh - ja mietin tämmöisiä asioita, niinkuin koivukujan lanausta!

Mietin myös päivittäin sellaisia asioita, että menevätkö viemärit tukkoon tai jäätyvätkö viemärit, jäätyvätkö vesiputket tai vuotavatko ne, kestävätkö kodin laitteet, vuotaako katto, onko talossa kosteusvaurioita, onko talossa hometta, tuleeko taloon varkaita, vetävätkö hormit, eihän tule tulipaloa jne. Lukemattomia kysymyksiä ja pelkoja, iltarukouksen aiheita.

Olen kuitenkin päättänyt, että pärjään. Ystävien ja läheisten avulla ja omiin voimiin ja maalaisjärkeen (?) turvaten.

maanantai 5. marraskuuta 2018

Keittiötunnelmaa

Keittiö on kodin sydän. Istun usein keittiön kiikkustuolissa ja kuuntelen radiosta klassista musiikkia. Kynttilät kuuluvat ehdottomasti tähän aikaan vuotta. Ne antavat tunnelmaa ja hentoa valoaan. Rakastan tätä kodin keskeistä tilaa. Monesti olen miettinyt, että keittiössä olisi kaunis näky rokokoopöytä tuoleineen, mutta ei pahempi yhdistelmä tämäkään. Yksi rokokootuoli on kuin piste iin päällä tässä tilassa. Enempää ei välttämättä tarvita.


lauantai 3. marraskuuta 2018

Olohuoneesta

Yksin kotona, kissakin ulkona. Hiukan pelottaa nämä pimeät illat ja yöt. Mutta koti on rakas ja turvallinen, tässä mieluinen kuvakulma olohuoneesta.




perjantai 26. lokakuuta 2018

Tekstiilit vaihtoon

Halusin olohuoneeseen lämpimämpiä sävyjä, netistä löysin ihanan 1940-luvun sängynpeiton, josta tuli mainio peite itulootaan. Myös verhot löysin nettikirpparilta. 1960-luvun sinapinväriset ihanuudet sopivat loistavasti olohuoneen muuhun värimaailmaan ja antavat sitä kaivattua lämpöä huoneeseen.

Talvi on saapumassa. Tänä viikonloppuna vaihdetaan kellonajatkin talviaikaan. Pitäisi sytyttää uuni, mutta pelottaa josko se vetää ollenkaan, taloon kun asennettiin loppukesästä piipunhattu. No, täytyy vain rohkeasti kokeilla ensin pikkutulilla ja sitten lisätä puuta, jos näyttää vetävän. Hrrrrrr..... huomenna kokeilen.

Lisäys: Uuni veti loistavasti!




keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Ituloota

Tänään taloon kotiutui komea, noin satavuotias puusänky. Tämä vanha sivustavedettävä, ns ituloota on lähitienoilta aikanaan ostettu ja kunnostettu. Naapurikaupungista sen hain tänään. Upea ja juuri olohuoneeseeni sopiva vierassänky. Olohuoneen ilme muuttui sängyn myötä hiukan ahtaammaksi, mutta kodikasta huoneessa on edelleen.





maanantai 8. lokakuuta 2018

Vanhat oviverhot

Talvipesää sisustellaan. Eteisen puolelle ripustin vanhat käsinkirjaillut, villakankaiset oviverhot. Kauniilta näyttävät ja antavat ihanaa lämpöä tilaan. Matto vaihtuu vielä, kunhan löydän hieman klassisemman plyysimaton nykyisen tilalle. Ihana huone tämä pikku aulani. Kodikas ja lämmin, peremmälle kotiin kutsuva tila.





keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Mattoni mun

Olen etsinyt mattoa välikamariin kissojen ja koirien kanssa; kirppareilta, kivijalkaliikkeistä ja nettimyymälöistä. Mikään ei ole miellyttänyt silmää tai on ollut kukkarolleni liian kallis. Tänään muistin, että varastossani on vanha gobeliini ja laitoin sen kokeeksi lattialle. Ja kas: täydellinen matto ja vielä ilmaiseksi, sopii kamarin värimaailmaan ja antaa kivaa värikkyyttä syksyyn! Olen tyytyväinen!